- Maaliskuu 2010 (5)
- Helmikuu 2010 (14)
- Tammikuu 2010 (21)
- Joulukuu 2009 (25)
- Marraskuu 2009 (23)
- Lokakuu 2009 (27)
- Syyskuu 2009 (37)
- Elokuu 2009 (35)
- Heinäkuu 2009 (12)
- Kesäkuu 2009 (35)
- Toukokuu 2009 (29)
- Huhtikuu 2009 (32)
- Maaliskuu 2009 (41)
- Helmikuu 2009 (45)
- Tammikuu 2009 (40)
- Joulukuu 2008 (25)
- Marraskuu 2008 (22)
- Lokakuu 2008 (16)
- Syyskuu 2008 (8)
- Elokuu 2008 (11)
- Heinäkuu 2008 (2)
- Kesäkuu 2008 (13)
- Toukokuu 2008 (13)
- Arki (3)
- Asiakkaat (1)
- Filosofointia (3)
- Havainnot (12)
- Henkilökohtaista (8)
- Ikävät uutiset (2)
- Inspiraatio (3)
- Kilpailijat (1)
- Kulttuuri (1)
- Markkinointi (4)
- Oikea ajattelu (5)
- Politiikka (2)
- PR (1)
- Purnaus (2)
- Sosiaalinen media (2)
- Strategia (1)
- Tapahtumat (1)
- Trendit (1)
- Viestintä (2)
- Yhteiskunta (1)
- Zeeland Society (1)
Mutta mitä iPad tekee suutuntumalle?
Miltei kaikkeen on nykyisin lääke, mutta minulle läpimurtoaan tekevät tabletit aiheuttavat närästystä. Applen iPadin kaltaiset kosketusnäytölliset läppärit vaikuttavat radikaalisti kirjoitustuntumaan. Kun on tottunut käyttämään vuosikymmeniä perinteistä mekaanista keyboardia, siirtyminen lasin hivelyyn on melkoinen. Toivottavasti näppäintuntuman heikkeneminen ei johda samankaltaiseen kielen rapautumiseen, mikä on aiheutunut tekstiviestikulttuurista ja ennakoivasta tekstinsyötöstä. Perinteisessä näppiksessä tekemänsä kirotusviheen aistii. Sormituntuman kannalta kosketusnäyttö lienee paljon tunnottomampi.
Vanha pieru kun olen; pelkään pahinta. Pelkään, että uusi tekniikka köyhdyttää kieltämme. Toinen puoli minussa uskoo, että kehitys tuo tullessaan myös hyvää. Parhaimmillaan tekniikka vapauttaa ilmaisemaan itseään. Mutta en usko ennen kuin olen ensimmäisen tablet-postaukseni kirjoittanut.
Kahvin juojille tabletit ovat edistysaskel. Jatkossa kaatuneen kupillisen voi pyyhkäistä näytöltä. Tosin omani juon toistaiseksi perinteisen näppiksen ääressä. Skeptisenä luulen, että kosketusnäyttö on työkaluna kuin espresso ilman cremaa.

Kommentit
Ajattele toisin:
Miksi kieli ei voisi kehittyä ja muuttua?
Kyllä se voikin ja pitääkin.
Kyllä se voikin ja pitääkin. Muttei tekniikan ehdoilla.
Miksi ei?
Mikä sitten on se hyväksyttävä syy kielen kehittymiselle?
Tekniikka ja sen kehittyminen näyttelee kuitenkin aika isoa osaa meidän jokapäiväistä elämää. Teknisten sovellusten avulla tuota tekstiä kuitenkin pääasiassa nykyään tuotetaan. Eikö tällöin ole aivan luonnollista, että tekniikka märää kehityksen ehdot ja suunnan?
Minusta kehitys on myös menossa hulluun suuntaan, kun jopa Suomen Kuvalehden blogisti kirjoittaa ilman isoja kirjaimia ja huitoo välimerkkejä miten sattuu, mutta voimmeko sille mitään?
Jos ajatellaan suomen kielen historiaa, mikä sitä on eniten kehittänyt ja miksi?
Eiköhän tähän asti kieltämme
Eiköhän tähän asti kieltämme ole muokannut muiden kielten vaikutus. Eikä kai tekniikan vaikutuskaan aina huono ole, mutta silti historiaakin tulisi kunnioittaa. Hymiöt eivät ole välimerkkejä eikä ihq ole ihanan veroinen.
Sparraan silti,
vaikka olenkin, Juuso, kanssasi täysin samaa mieltä.
Hymiöt ymmärtää lukijat Kiirunasta Kap Verdeen, joten voisiko yleismaailmalliset merkit olla kohta ihan oikeita kommunikaatiomerkkejä?
Voiko käydä niin, että bittiavaruuteen muodostuu kokonaan uusi, yleismaailmallinen kieli, jolla me tulevaisuudessa kommunikoimme web-maailmassa?
Oikeasti olen sitä mieltä, että kielen raiskaus kertoo aika paljon ihmisen luonteesta, arvoista ja asenteesta.
Taidetaan me tosiaan olla
Taidetaan me tosiaan olla matkalla kohti jotain verkko-esperantoa;) Olkoon niin, mutta uskon, että oma kieli on tärkeimpiä (ellei tärkein) ihmisten ja kansojen identiteettiä rakentava tekijä. Siitä pitää huolehtia. Vierasta kieltä ei opi, jos äidinkieli ei ole hallussa. Oli sitten kyseessä englanti tai hymiöily. Uskon, että eilisen euroviisuvalintammekin ratkaisi kielifaktori eikä esityksen x-faktori.
Hauska. Mutta ehkä ilmankin
Hauska. Mutta ehkä ilmankin tulee toimeen;)